Hirvipeijaiset jatkuvat. Koipien, luiden ja sorkkien lisäksi pihalle ilmestyi kokonainen hirven pää. Tarkoitus oli ottaa poskilihat talteen ja tehdä niistä isäntäväelle pataa, mutta täytyy myöntää että sen heikkohermoinen olen etten voinut paloitella lihaa joka tuijottaa... Niinpä pää päätyi koirien iloksi karvoineen kaikkineen.
Börje piti huolen ettei muilla ollut mitään asiaa tämän herkkupalan lähelle, ja muutaman tunnin päästä pää oli lähestulkoon "nyljetty" ja kaikki irtilähtevä syöty... Näky oli hieman vatsaavääntävä, ja vielä pahempaa teki kun rutina ja rouske kuului sisälle asti. Jäi iltapala itsellä aika heikoille :)
Päätä on riepoteltu pari päivää, ja alaleuan on joku onnistunut saamaan irti ja kahteen osaan. Vieraat tervetuloa vaan, portilla voi kompastua hirvenkappaleisiin ;)

Mutta hauvoilla on ollut hauskaa!

Pyhäinpäivän kunniaksi hauvat saivat vähän extraherkkua:



Tehtyään hetken tuttavuutta hirvenkoiven kanssa Börje katosi koiven kanssa kuin pieru Saharaan. Ehdin näppäistä yhden kuvan lisää ennenkuin jätkä katosi.


Poika löytyi kuusen alle piiloutuneena jalan kanssa. Hämmästyttää miten tuon kokoinen koira onnistuu "häviämään" pihalla :)
Lisää luuherkkuja on luvassa kunhan hirvi on paloiteltu. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin ainakaan pikkukoirat eivät syö ruokaa liki kahteen viikkoon :) Viime vuonna hirviseuran poppoo jätti luihin reilusti lihaa, joten koirat söivät pelkkiä luita viikon ja seuraavan viikon makasivat kun eivät muuta jaksaneet...
Ruokatarjoilulle eivät viitsineet edes korvaansa lotkauttaa ("pidä akka papanas ja puuros, justhan me syötiin männä viikolla,ja kunnon evästä" ).

Vahtikoira Dumbo ;)

Lettukestit kuukauden takaa :)

Börje sai toiset rokotukset joten pääsemme hieman vapaammin liikkumaan "ihmisten ilmoilla". Ne kerrat jotka on kylillä käyty on kulutettu lähinnä päiväunien merkeissä(otin penskan autosta ihmettelemään uusia maisemia.Katsoi ympärilleen,haukotteli ja rupesi nukkumaan keskellä katua..).

Paino tarkistettiin vajaa viikko sitten ja puntari näytti 25kg. Huomenna lukemia taas tarkistellaan.

Hampaat ovat hyvää vauhtia vaihtumassa ja sen sai nahoissaan tuta myös toinen kaukosäädin...Edellinen syötiin tulitikuiksi pari viikkoa sitten ja tänään järsittiin toinen.Onneksi "varakauko" kuitenkin vielä toimii...

Börjen ruokahalut ovat jo tuttavapiirissämme pienoinen käsite, kaikki mitä tarjotaan myös syödään. Viimeisin villitys on yllätys yllätys marjat. Oppi hetkessä mistä vadelmat tulevat,ja söi sitten ahneuksissaan suoraan puskasta vadelmat oksineen päivineen..Börje-parka vaan ei ole oppinut vieläkään että ruoka pitäisi pureksia, joten vatunsyönnin jälkeen ohjelmassa oli ankaraa yskintää niin että vatunlehdet vaan kurkusta pölisivät..

Tästä kokonaisten asioiden ja esineiden syömisestä pääseekin hyvää aasinsiltaa aiheeseen Leonberginlintukoira.

Börje oli n. 3kk kun äitini (joka asuttaa tämän paritalon toista päätyä) juoksi luokseni kamalaa kyytiä ja kiljui jelppiä kourat ojossa.Minä sitten katsomaan että mitä hel***** täällä tapahtuu...äipällä oli kädessään kuolainen ja verinen talitiaisen poikanen jonka hän oli kaivanut Börjen suusta...Ei ollut kummallakaan kanttia pistää tipua hengiltä joten pakkasin tintin muovirasiaan ja otin sisälle lämmittelemään. Tunnin päästä tipu alkoikin olla elävien kirjoissa joten ajattelin tarjota tipulle evästä. Börjen jauhelihat olivat sopivasti sulaneet joten siitä pinseteillä "matoa" linnun nokkaan. Tipu söi ja tuntui vahvistuvan, ja samalla vahvistui myös Börjen harmitus kun hänen eväät menee toisen nokkaan.

Mutta näppäränä poikana Börje päätti tehdä asialle jotain,eihän pelkillä nappuloilla voi olla vaan tuoretta lihaa pitää saada. Jokunen tunti tipun ilmestymisestä laumaan menin pihalle ja voi ahistus...Börje yritti kovasti nieleksiä jotakin joten eikun tilannetta tutkimaan. Börje oli napannut rastaan poikasen jota yritti ahneuksissaan nielaista kokonaisena.Otin koiraa leukaperistä kiinni ja avokki nappasi puoliksi niellystä linnusta kiinni ja koitimme ottaa lintua pois Börjen suusta, jolloin Börje päätti että tämä on hänen päivällisensä.Nykäisi päätään ja nielaisi samaan aikaan jolloin avokille jäi linnusta pelkät jalat käteen....

Että silleen. Liha ainakin oli tuoretta :) (yök.)

Ainoana "jälkiseurauksena" tästä oli erittäin pahanhajuiset kaasupäästöt joita Börje autuaasti puksutteli seuraavan yön... :)